Pian tulee kolme kuukautta siitä kun perheeseemme saapui täyssähköauto. Yhtä sun toista on jo siis ehditty kokea sähköautoilun maailmassa, joten se on kirjoituksen paikka. autohistoriaKaikki aikaisemmat automme (ja niitä on ehtinyt olla paljon) ovat olleet joko bensa- tai dieselkäyttöisiä. Edes yhtään hybridiautoa ei perheessämme ole ollut, joten sähköautoilun maailmaan siirtyminen on ollut varsin uusi kokemus. Uusia asioita on tullut opeteltavaksi, mutta kaikkeen oppii ja kaikki tämä on ollut mielenkiintoista. melkein mokkaEdellinen auto Nissan Qashqai oli leasingsopimuksella hankittu auto, jossa keväällä 2022 oli mahdolllisuus päättää jatkosta tai vaihdosta. Nissanin kanssa matkanteko katkesi kerran laturivikaan (joka sopimuksen piikkiin korjattiin ja omasta vakuutuksesta saatiin sijaisauto) vielä ennen sopimuskauden päättymistä, mutta muuten se oli hyvin toimiva auto. Uutta sähköautoa valitessamme päädyimme uuteen valkoiseen Opel Mokka-e malliin, joka tilattiin. Aikaa kului kuukausi ja toistakin, mutta auton toimitusaikaa siirrettiin koko ajan eteenpäin kunnes lopulta autoliike joutui toteamaan, että he eivät osaa arvioida tarkkaa luovutuspäivää, vaan se tulee joskus alkusyksystä 2022. Leasing sopimusta saatiin kyllä joustavasti jatkettua aina kuukausi tai kaksi eteenpäin, mutta aloimme kuitenkin miettimään, että olisiko tässä muita vaihtoehtoja, koska meitä oli jo alkanut mietityttämään auton tilat kissojen ja tavaroiden kuljetuksessa sekä sen pienehkö toimintamatka. Autoliikkeen myyjän kanssa juteltuamme kävi ilmi, että mikäli sopiva auto ketjun valikoimista löytyy, voidaan hankintasopimus purkaa ja vaihtaa auto toiseen kulutta. uusi käytetty autoTeslasta olen haaveillut jo pitkään, mutta vakavasti sitä ei ole koskaan koeajettu saatikka tutustuttu tarkemmin. Kävimme nyt autoliikkeissä tutustumassa Model 3:een ja S -malliin, joista Model 3 karsiutui pois peräkonttiratkaisun vuoksi (kissahäkit). Autoketjun toisesta toimipisteestä löytyikin pian sopivasti ajettu 2018 -vuosimallin S, joka sitten toimitettiinkin Ouluun koeajettavaksi ennen lopullista kaupantekoa. Koeajo meni hymy korvissa ja auto vaikutti kaikinpuolin tarpeisiimme sopivalta menopeliltä. Vaikka osamaksun hinta olikin jonkin verran aiemman auton leasinmaksua enemmän, sähkö on edullisempaa kuin diesel, joka tasaa kuukausimenoja. Taloudellisesti järkevintä olisi ehkä paras ollut pitäytyä perus- dieselissä, mutta puntarissa oli myös muitakin kriteereitä, kuten mukavuus, tilankäyttö ja neliveto. Ja noh, onhan se kieltämättä tyylikkäämpi kuin edellinen Nissan. S75D kirjainmerkkiyhdistelmä tarkoittaa sitä, että kyseessä on S-malli, jossa on 75 kWh akku ja neliveto (D=dual motor). Yksi hankintakriteeri oli myös nelivetoisuus, jota mökkiteillä ja Oulun talvessa varmasti arvostaa. Autossa on tehoa hulppeat 517 hevosvoimaa ja se kiihtyy teknisten tietojen mukaan nollasta sataseen 4,4 sekunnissa. Vääntöä on vähintäänkin riittävästi, joka sähköauton tapaan on käytettävissä heti. Auto on neliovinen lasikattoinen sedan, jossa takaluukku avautuu takalasin kanssa muodostaen tilavan takakontin. Etupäässä on frunk eli tavaratila, johon mahtuu vaikka muutama ostoskassi. Akun rajoitettu takuu kestää 14.9.2026 eli vielä seuraavat neljä vuotta. Ajaminen on varsin samanlaista kuin automaattivaihteisella autolla. Käytössä on vain R, N, D ja P. Erillistä käsijarrua Teslassa ei ole. Kätevä ominaisuus on myös auton ilmajousitus, joka tuo paitsi mukavuutta, mutta jolla maavaraa voi säätää kosketusnäytöstä vaikkapa muuttumaan tietyn nopeuden mukaan -> alentaa ilmanvastusta ja sitä kautta kulutusta. Mukana on mm. Premium Connectivity, jonka mukana tulee navigointi, reaaliaikainen liikennenäkymä, Sentry Mode, satelliittikartat, videon suoratoisti, karaoke (!), musiikin suoratoisto (spotify) ja internet selain. Sentry mode on siitä hyvä, että se valvoo autoa ja kaikenlaiset lähellä kulkemiset talletetaan muistitikulle ja tekee hälytyksen. Tästä olisi ollut hyötyä silloin kun kaupan parkkipaikalla kun joku kolhaisi aiempaan autoomme lommon. LATAAMINEN JA ADAPTERITEhkä yleisin kysymys jonka muilta kuulen liittyy lataukseen ja toimintasäteeseen. Autotalo Ampeerin sivujen mukaan 50 kW latausteholla auton lataa 20% -> 80% 52 minuutissa ja 150 kW teholla 33 minuutissa. Sähköauton lataus yleensä hidastuu 80% jälkeen loppua kohti selvästi, joten julkisissa latauspisteissä ei välttämättä kannata ladata ihan täyteen, vain sen verran mitä ajomatkan vuoksi tarvitsee (+ pieni bufferi). Ev-database.org -sivuston mukaan 0% -> 100% (koti)latauksen kestot tällä ovat:
Pikalatauksen 10 % -> 80 % latauksien kestot ovat:
Käytännön toimintasäde kesällä täyteen ladattuna näyttää tässä autossa tällä ajotavalla olevan n. 360 km, joka riittää meille hyvin. Pidän mielellään tauon parin-kolmen tunnin ajomatkan jälkeen muutenkin, joten lounas- tai kahvitauon aikana ehtii ladata lisää akkuun energiaa. Teslan navigointisoftaa täytyy tässä yhteydessä kehua, se näyttää akkuprosentit ja latausminuutit Superchargereilla matkareitille selkeästi. Harmi vaan, ettei se huomioi muita latureita. Ajonopeudella näyttää olevan iso vaikutus toimintasäteeseen eli se suosii nopeusrajoitusten mukaan ajavia. Tyyliniekassa oli aiheesta hyvä artikkeli. LATAUSKAAPELIT JA -ADAPTERIT Auton mukana tuli muutama latausadapteri ja yhden ostin lisääkin, joista tässä tarkemmin: OLI AUTOSSA MUKANA; Schuko adapteri (Tesla Universal Mobile Connector UMC). Tällä voidaan ladata tavallisesta 230 voltin pistorasiasta. Teslan UMC ottaa tavallisesta pistorasiasta vain 13 ampeerin virran, eli latausteho jää hieman alle 3 kW. Taloyhtiössämme on käytössä 1 -vaiheinen pistoke. Olen rajoittanut latausvirran Tesla -sovelluksella varmuuden vuoksi 9A, jotta pistoke ei lämpene näin kesällä liikaa. Latausnopeus ei ole päätä huimaava, mutta tällä minä yleensä taloyhtiön latauspistokkeesta yön yli latailen eikä ole ollut ongelma. OLI AUTOSSA MUKANA; Voimavirtapistokeadapteri UMChen. Vaihdetaan edellisen kanssa päässä oleva liitin ja tämä voidaan kytkeä tavalliseen voimavirtapistokkeeseen. Latausnopeus nousee siellä missä tuollainen liitin on tarjolla. Minulla tällainen löytyy mökiltä sähkökeskuksessa jo valmiina. OLI AUTOSSA MUKANA; Type 2 kaapeli (oli mukana). Latausteho yleensä 11kW tai 22kW. (Tämän lisäksi on vielä Type 1, joka on yleinen vanhoissa, erityisesti japanilaisissa ladattavissa autoissa). Taloyhtiössä on parhaillaan käynnissä sähköremontti, jonka jälkeen autopaikalle tulee 11kW kolmivaiheinen latausasema, Type 2 kaapeli sekä kuormanohjaus. Tällöin oman auton latausnopeus nousee huomattavasti, vaikkakin nykyisen kanssa olen pärjännyt. OLI AUTOSSA MUKANA; CHADeMo adapteri. Japanilaisten kehittämä standardi, jota varten tarvitaan Teslaan massiivisen kokoinen adapteri. Omien kokemusten perusteella toimii varsin epäluotettavasti, joten en yleensä käytä kun tarjolla on kuitenkin CCSää. Teoriassa 50 kW, mutta käytännössä maksimi lienee lähempänä 40 kW. OSTIN JÄLKIKÄTEEN; CCS. Tuoreempi eurooppalainen standardi, jota tuetaan uusissa Tesloissa, mutta vanhempiin (kuten meillä) tarvitaan CCS päivitys + adapteri. Hinta oli 299 € asennettuna kotipihassa. Maksimi latausteho 150 kW, mutta ihan tällaisiin tehoihin ei taideta Suomessa päästä vielä, vaan käytännössä n. 50kW. Näiden lisäksi on tietenkin Teslan Supercharger -asemat, joissa kaapeli on asemassa. Suomessa nämä tarjoavat 150 kW (Supercharger v2), 250 kW (Supercharger v3) ja (Supercharger v4) 350 kW. Etenkin tuo V3 Supercharging on suuri teknologinen edistysaskel ja Euroopan sekä Suomen V3-asemilla on vain CCS latureita. Teslan omistama ja ylläpitämä Supercharger-verkosto käsittää muuten yli 35 000 latausasemaa, joten se on maailman suurin pikalatausverkosto. Näissä pystyy nykyisin Suomessa lataamaan myös muunkin merkkisiä autoja. Kaiken kaikkiaan, auton lataaminen on varsin yksinkertaista hommaa julkisilla latausasemillakin. Yleisesti ottaen tarjolla on kombinaatioita näistä: Type2, CHADeMo, CCS. Enimmäkseen uusissa asemissa vaikuttaa tulevan Type2- ja CCS latureita. SÄHKÖAUTOILUN MOBIILISOVELLUKSET Puhelimessani on käytössä seuraavat sovellukset:
Vähemmilläkin sovelluksilla pärjää, mutta nämä nyt on tullut ladattua. Yksinkertaisimmillaan lataus tapahtuu ajamalla parkkiruutuun, kytkemällä latausjohto ja koskettamalla tagilla latauslaitteen pintaa. Mobiilisovelluksilla vastaava asia hoituu valitsemalla käytetty latauspiste. Koska luottokortti-/pankkikorttitiedot on jo etukäteen syötetty sovellukseen, tapahtuu maksaminen taustalla sujuvasti. yllätykset1. Latausstandardien/-adapterien määrä Kuten edeltä havaitaan, erilaisia adaptereita ja kaapeleita on useita. Kaikkia ei toki tarvitse, mutta mikäli lataa julkisilla ja kotona, on hyvä tietää mitä omassa autossa on. 2. Tervehtiminen Tesla -kuskeilla (ei kaikilla) näyttää olevan tapana tervehtiä kanssa-autoilijoita tien päällä. Liekö tämä tapa lähtenyt ajoilta, jolloin tämän merkkisiä autoja oli vähän, mutta edelleenkin aika moni kanssa-Teslailija nostaa kättä kuten karavaanarit ja motoristit konsanaan :-) 3. Huolto Teslan huolto toimii varsin eri tavalla kuin perinteisissä automerkeissä. Avaat Teslan mobiilisovelluksen, valitset minkä tyyppistä huoltoa tarvitset ja täytät tiedon sekä huoltopaikan ja -ajan. Oulussa ei vielä omaa huoltopistettä ole (avataan kohta) joten huoltoaika on varattava Tampereelle tai Helsinkiin. Mutta tässä tulee tämä Teslan oma erikoisuus eri Ranger -toiminta. Oulun alueella liikkuu asentaja (Simo nimeltään ja Teslalla tietenkin), joka pystyy tekemään monia huoltoja. Esimerkiksi tilaamani CCS adapteri, joka tuli tiistaina, asennettiin pihallamme paikalleen samana päivänä ja samalla sain kuulla roppakaupalla vinkkejä. 4, Softat/älykkyys Teslan softaosaaminen vaikuttaa olevan valovuoden muita automerkkejä edellä. Teslan autotietokoneen kosketusnäytössä on hengästyttävä määrä ominaisuuksia ja sovelluksia, joilla auton ominaisuuksia ja käyttäytymistä voi räätälöidä omaan makuunsa sopivaksi. Esimerkiksi sellainenkin pieni asia, että autoa lähestyessä kahvat avautuvat automaattisesti ja lähtiessä auto lukitsee ovet. Perinteisiä kytkimiä ja nappuloita on kohtuu vähän (uudemmissa automalleissa vielä vähemmän). Sovelluksista löytyy webselainta, Youtubea, Spotifyä ja yhtä sun toista. Huumoripuolelta löytyy takkaimitaatiota, pelejä, pieruapplikaatiota yms. Softapäivityksiä (ajoneuvosofta/kartta) näyttää tulevan tuhkatiheään (ne voi ajastaa päivittymään vaikka yöllä), joten autohan paranee koko ajan vanhetessaan uusien ominaisuuksien myötä. Myös lisäominaisuuksia (kuten itsestään ajava auto) on mahdollisuus ostaa jos lompakko sen vaan sallii. Tämänkin voi tottakai ostaa suoraan Tesla -sovelluksesta ja omaan autooni löytyy mm. nämä:
Teslan mobiiliapplikaatiosta voit luoda perheen autoilijoille omat profiilit, jotka sitten vaihtavat autossa mm. penkin asetukset ja Spotifyt käyttäjäkohtaisesti. Mielestäni todella kätevää. Joku voi kokea senkin turvallisuusominaisuutena, että kun perheenjäsen lainaa autoa, voi auton sijaintia ja ajosuoritteita stalkata reaaliajassa :-) 5, Edullinen käyttövoima Vaikka sähkön hinta on noussutkin ja tulee varmasti tästä nousemaankin (ainakin talveksi), on sähköautolla ajaminen tosi edullista verrattuna polttomoottoriautoon. Mikäli käytössä on Spot -sähkö, kannattaa lataus ajoittaa yön hiljaisille tunneille, jolloin energian hinta on halpaa päivähintaan vertattuna. Aina voi myös käydä "tankkaamassa" autoaan siellä missä sitä vielä saa edelleen jopa ilmaiseksi (esim. Lidl 1h verran). Superchargerin hinta esim Kempeleessä näyttää nyt olevan 0,46 €/kWh, ABC Pudasjärvi 0,3 €/kWh ja K-Supermarket Toppila 0,2 €/kWh (0,02€/min yli 2h). Taloyhtiöni sähkö on nykysopimuksella 0,15 €/kWh, joten sitä tulee käytettyä aina kun mahdollista. 6. Kalliimmat vakuutukset Verrattuna Nissan Qashqain vakuutuksiin - Teslan vakuutusmaksut ovat huomattavasti kalliimpia. Onhan autokin toki painavampi, kalliimpi ja tehokkaampi, mutta vakuutusyhtiön edustajan sanojen mukaan näillä autoilla ei ole vielä kovin pitkää kolarihistoriaa ja sähköautoissa saattaa lunastuskynnys tulla helposti vastaan jos sähköjärjestelmään tulee iskuja. 7. Latausasemien suuri määrä Ennen sähköautoilun aloittamista luulin, että latausasemia on harvakseltaan, mutta niitä löytyy jo nyt lähes joka puolelta Suomea. Esimerkiksi S-ryhmällä on jo 120 latausasemaa, joissa on yli 830 latauspistettä. Käsittääkseni latausasemia on jo nyt enemmän kuin huoltoasemia ja vauhti kiihtyy koko ajan. Käytännössä näitä julkisia latausasemia itselläni tulee käytettyä vain pidemmillä matkoilla, koska pystyn lataamaan kotona pääsääntöisesti ne sähköt mitä tarvitsen. lopuksiMiltä nyt tuntuu noin kolmen kuukauden jälkeen ? Kun on päässyt sähköautoilun maailmaan paremmin sisälle niin tässä kävi niin kuin sähköpolkupyörässä, että sehän vei täysin mukanaan eikä takaisin taida olla paluuta. Paljon näkee sosiaalisessa mediassa ihmisten negatiivisiä kommentteja sähköautoiluun liittyen tai niiden puutteisiin, mutta kun miettii ilmastonmuutosta ja politiikkojen toimintaa siihen liittyen, sähköautot tulevat väistämättä syrjäyttämään vauhdilla polttomoottorit uusien autojen myynnistä. Ottamatta kantaa onko se hyvä vai huono asia, mutta näin siinä tulee käymään.
Tessie -sovellus on ollut käytössä 13.8.2022 alkaen. Tämän jälkeen kilometrejä on kertynyt 1461 km ja energiaa käytetty 279 kWh. Sähkökulu 25,08€, vastaava polttoainekulu 123,79€. Ajojen tehokkuus on ollut 81% / 191 Wh/km, jota pidän hyvänä näin isolle autolle. Mitään vikoja ei autossa ole ollut paitsi Frunkin toinen toimilaite näyttää olevan viallinen eli luukun avausta pitää helpottaa käden avulla. Tarkoituksenani on tilata huolto tälle kunhan kerkiää. Ainoa täytettävä säiliö on pissapojan säiliö, jonka olen kerran täyttänyt. Ensimmäinnen huolto on vasta edessä, joten niistä on vaikea vielä sanoa, mutta sähköauton tapaan kuluvia osia on huomattavasti vähemmän kuin polttomoottoriautossa. Jarruakin tulee todella harvoin käytettyä kun moottorijarrutus on niin tehokas. Model S ei tule ruostumaan, koska se on alumiinia.
0 Comments
Jokin aika sitten oli julkisuudessa useita juttuja siitä, kuinka suuret kaupungit ovat alkaneet puuttumaan asuinhuoneistoissa tapahtuvaan lyhytaikaiseen majoitustoimintaan. Puhuttiin ns. Airbnb -toiminnasta, tosin Airbnb on vain yksi toimintaan liittyvä alusta, mutta siitä on muodostunut jonkinlainen synonyymi toiminnalle. Voiko tähän rakentaa vakavasti otettavaa laajempaa liiketoimintaa ja jos, niin miten? KAUPUNGIEN MÄÄRÄYKSET Kotikaupungissani Oulussa rakennusvalvonta on alkanut tutkimaan "luvattomia" Airbnb -asuntoja ja on lähestynyt omistajia kyselyllä, jossa pyydetään selvitystä huoneiston käyttötarkoituksesta. Jos käyttötarkoitus on kaavan vastainen, on toiminta vaadittu lopettamaan uhkasakon nojalla. Ongelmana lienee muutamat keskustan uudet taloyhtiöt, joihin on asettunut lukuisa määrä lyhytaikaista vuokraustoimintaa harjoittavia toimijoita. Oulun rakennusvalvonta on julkaissut ohjeen, joka määrittää majoitustoimintaan liittyvät säännöt. Käytännössä oman asunnon tilapäistä majoittamista ei lueta majoitustoiminnaksi, mutta säännöllinen toiminta ohjeen mukaisten edellytysten täyttyessä ei ole mahdollinen ilman käyttötarkoituksen muutosta, joka taas on hankala saada asetettujen (kiinteistöteknisten) vaatimusten vuoksi ja myös senkin takia, että hakijan pitäisi saada myös taloyhtiö puolelleen. Myös Tampereella on rakennusvalvonta julkaissut oman ohjeensa, jossa määritellään majoitustoiminnan säädökset. Helsingin kaupungin ohjeistus on hieman erinäköinen, joskin sisällöltään kuitenkin vastaava (sama Thaimaan -reissu on esimerkiksi esillä näissä kaikissa). Rovaniemi elää pitkälti turismista ja Suomen Airbnb -"mekka", jossa suhtautuminen on ollut erilaista, mutta olen kuullut, että sielläkin joissain uusissa taloyhtiöissä on kirjattu kielto yhtiöjärjestykseen. Yleisesti ottaen minusta vaikuttaa hieman siltä, että viranomaiset ovat heränneet yksityisten huoneistojen käyttämiseen majoitustoimintaan myöhään ja sen vuoksi asiasta on noussut paljon porua, koska pelisäännöt eivät ole olleet kaikille osapuolille alusta alkaen selvät. Laki majoitus- ja ravitsemustoiminnasta (308/2006) on muuten vuodelta 2006, jolloin koko Airbnb:tä ei ollut edes olemassa (perustetiin vuonna 2007). Tämän vuoksi on tapahtunut ylilyöntejä, kuten Taka-Töölön esimerkki osoittaa. MAJOITUSTOIMINTAA VAI EI Mikä on sitten majoitustoimintaa ja mikä ei? Riittääkö kriteeriksi kesto? Päivä, Viikko, Kuukausi ? Asunnon tarvettahan voi olla parin viikon, kuukauden tai kesän ajaksi esim. oman asunnon remontin, työmaaprojektin tai kesätyön ajaksi. Joko kalustettuna tai kalustamattomana. Onko se siis majoitustoimintaa vai vuokraustoimintaa? Sanna Hughesin esityksessä Airbnb oikeudellisenä ilmiönä / 12.2.2020 Jyväskylä oli määritelty seuraavasti:
Em. kaupunkien ohjeistuksessa on kerrottu, että mitä useampi seuraavista kriteereistä täyttyy, sitä todennäköisemmin on kyse majoitustoiminnasta:
AMMATTIMAISTA LIIKETOIMINTAA
Ammatimainen ja laaja majoitustoiminta huoneistoissa kaupungeissa edellyttää lupien hakemista. Huoneiston käyttötarkoituksen muuttaminen, kuten asunnon muuttaminen majoitushuoneistoksi, tarvitsee rakennusluvan. "Asuinhuoneiston muuttaminen majoitushuoneistoksi on olennainen käyttötarkoituksen muutos (maankäyttö- ja rakennuslaki 125.4 §)". Tällöin on myös huomioitava, että huoneistossa majoitustoiminnan edellytykset täyttyvät. Monessa vanhemmassa huoneistossa mm. poistumisteiden lukumäärä tai ilmanvaihdon määräykset luovat haasteen. Kuitenkin, on mahdollista hakea toimintaan lupaa ja lähteä rakentamaan tämän pohjalle liiketoimintaa, mikäli edellytykset täyttyvät ja lupaviranomaiset ovat suosiollisia. Sekin olisi myös mahdollista, että joukko sijoittajia hankkii tai rakennuttaa lyhytaikaista majoitusta varten oman kiinteistön, joka on alkujaan jo kaavassa määritelty toimintaa varten. Tällöin kukin osakas voisi harjoittaa kohteessa lyhytaikaista vuokraustoimintaa. Tämä voisi olla mainio ratkaisu muunmuassa siksi, että kiinteistössä ei ole vakituisia asukkaita, joille (osalle) majoitustoiminta aiheuttaa närästystä. Tietääkseni tällaista ei Suomessa ole tehty, mutta tämä saattasi olla kiinnostava konsepti ! Oman asunnon (jossa asuu ja on kirjoilla) satunnainen vuokraus harrastusmielessä on edelleenkin sallittua esim. lomien aikana ilman käyttötarkoituksen muutoksen hakua. Tämä lienee kuitenkin se yleisin tapa ja mukailee Airbnbn alkuperäistä ajatusta. Tätä en kuitenkaan kutsuisi laajamittaiseksi liiketoiminnaksi. Mökkien- tai lomahuoneistojen vuokrausta lyhytaikaisesti on mahdollista tehdä laajassakin mittakaavassa, kun huomioidaan kaavamääräykset ja majoitustoiminnan edellytysten täyttyminen. Monelle hiihtokeskukselle tämä toiminta on elinehto ja esim. Rukalla tiettyjen huoneistojen hankinta edellyttää sitoutumista majoitustoimintaan, jotta ne eivät jää pelkästään omistajan omaan käyttöön. Edellä mainittujen lisäksi mieleen tulee myös majatalot ja lomakeskukset, joissa jo vanhastaan on tehty majoitustoimintaa laajemmassa mittakaavassa. Kohteiden määrän kasvaessa tulee eteen myös skaalausongelmat, eli miten huolehtia samanaikaisesti usean kohteen huolinta, eteen nousevat ongelmatapaukset, varausjärjestelyt monikanavaisesti sekä viestintä. Jälkimmäisiin on olemassa tehokkaita työkaluja, joista on tässäkin blogissa kirjoitettu. Ennenkuin päätät aloittaa ja hankit viisi huoneistoa Airbnb -toimintaan - mieti miten esim. ensi torstaina klo 11.00 tai 12.00 aiot siivota, vaihtaa liinavaatteet ja pyyhkeet, viedä vanhat pois, tiskata astiat, huolehtia avaimet, viestiä tulevien asiakkaiden kanssa yms. jotta nämä asunnot ovat valmiina ennen klo 16.00 seuraavia majoituksia varten. Entäpä oletko valmis uhraamaan viikonloppusi tällaiseen toimintaan vai onko sinulla verkostoa, joka voi sitä tehdä. Viikonloput kun ovat aktiivisinta vuokrausaikaa. Aiemmin omassa Tuparentin strategiassa oli kasvattaa lyhytaikaisen vuokrauksen ympärille kaupungissa liiketoimintaa useamman kohteen ympärille, mutta tuo suunnitelma on nyt kuopattu toistaiseksi. Säädösten tulkinnassa ja luvituskäytännössä on paljon epävarmuustekijöitä, joten odotamme ja seuraamme. |
Arkistot
December 2022
Kategoriat
All
@IPPETIUS@tuparent |